|
Virroille saatiin ensimmäiset Talonpoikaiskulttuurisäätiön myöntämät kunniakilvet 1950-luvulla. Näitä myönnettiin edistämään vanhan katoamassa olevan rakennusperinteen säilymistä. Vanhempi perinteisen rakentamisen kunniakilpi on suunniteltu 1930-luvulla ja uudempi 1980-luvulla.
Vuonna 1953 toukokuun 27. päivänä pidetyn kokouksen yhteydessä kiinnitettiin Ylä-Herrasen talon seinään kunniakilpi. Pitämässään puheessa sihteeri Tuomaala tähdensi isiltä perittyjen kulttuuriarvojen vaalimisen tärkeyttä. Maisteri Sario onnitteli isäntäväkeä siitä, että Ylä-Herrasen seinään on tämä kilpi kiinnitetty ensimmäisenä Virroilla. Naulauksen suorittivat sihteeri Tuomaala Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja Etelä- Pohjanmaan Maakuntaliiton puolesta, Virtain Seurasta maisteri A.O. Sario, kunnanhallituksen edustajana Onni Viitala ja talon omistajana Heikki Ylä-Herranen.
Seuraavina olivat vuorossa 1953 Heikki Maijalan talo Nojoskylässä ja Vaskivedellä Pekka Ruusilan aitta, joka on ehkä 1600-luvulta.
Vuonna 1954 kunniakilvet kiinnitettiin Aaro Keski-Soinin, Yrjö Ylä-Liedenpohjan ja Vaito Ylä-Tulijoen perikunnan asuinrakennuksiin sekä Ala-Liedenpohjan luhtirakennukseen (rak. 1794).
Vuonna 1955 kunniakilven saivat Soininkylässä Onni Mäki-Kahilan aitta (rak. 1777) ja Väinö Lahden aitta.
Seuraavina olivat vuorossa 1963 Torppakylässä Koivulahden aitta (rak. 1760), Vaskivedellä Heikki Hirviniemen kaksi kerroksinen tuparati sekä Elo Savilahden ja Kalle Haapajärven tuparati.
 |
Yrjö Laine-Juvan 1930-luvulla suunnittelemassa kilvessä on seuraava teksti:
"Esi-isäin kauniin rakennustavan tallentamisesta tunnustuksena on tämä Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi tähän naulattu".
|
 |
Vuonna 1985 uusitun kilven on suunnitellut taiteilija Erik Bruun. Sen on valmistanut valaja Matti Suominen, mitat ovat 24x30 cm ja se painaa n. 3 kiloa. Teksti: "Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi Talonpoikaiskulttuurisäätiöltä". |
Pentti Jouttijärvi 2007
|
